FI (suomi)
Lyhyesti
- Laji
- Sorbus aucuparia
- Missä kasvaa
- Pohjois- ja vuoristo-Euroopassa, korkeilla ja karuilla paikoilla
- Tuntomerkki
- Viisisakarainen tähti jokaisen marjan kannassa
- Veistetään
- Tasavartisiksi risteiksi, sidottu punaisella langalla
- Sijoituspaikka
- Navetan ovi, ovenkamana, kehto, lehmän häntä, kirnu
- Katkaistaan
- Ilman veistä tiukimpien perinteiden mukaan
Puu
Sorbus aucuparia, kotipihlaja, on pienehkö lehtipuu, joka kiipeää rinteillä korkeammalle kuin lähes mikään muu Pohjois-Euroopan puulaji. Sillä on sirot kerrannaislehdet, syksyisin tiheät oranssinpunaiset marjatertut, ja se kykenee juurtumaan kallioperän halkeamiin, jyrkänteille ja toisten puiden oksanhankoihin.
Tämä viimeinen kasvutapa on erityisen merkittävä. Toisen puun rungolla, kiviaidassa tai paljaalla kalliolla kasvavaa pihlajaa kutsutaan skandinaavisessa perinteessä lentopihlajaksi. Sitä pidetään kaikkein väkevimpänä taikapuuna juuri siksi, ettei sen juuristo kosketa tavallista maata.
Lisäksi jokaisen marjan kärjessä on kuivuneen verhiön jättämä viisisakarainen tähti. Luonnon omaa pentagrammia punaisessa marjassa ei voinut jättää huomiotta kulttuuri, joka kaiversi pentagrammeja vuoteenpäätyihin.
Mihin sitä käytettiin
Talon, navetan ja karjan suojaamiseen noidilta, pahoilta hengiltä ja maahisilta. Skotlannin, Irlannin, Walesin, Skandinavian ja Baltian kansanuskomukset ovat tämän pääpiirteistä hämmästyttävän yksimielisiä.
Pihlajaristi eli kaksi punaisella villalangalla toisiinsa sidottua varpua asetettiin navetan tai pirtin ovenkamanan päälle. Pihlajanoksia pantiin lapsen kehtoon. Vaatteen vuoriin ommeltiin pieniä ristejä mukana kulkevaksi turvaksi. Pihlajaa sidottiin lehmän häntään keväällä, jottei paha silmä piimittäisi maitoa, ja kirnun ympärille, jos voi ei tahtonut nousta. Pihlaja istutettiin usein vartavasten tuvan oven viereen, minkä vuoksi monien vanhojen torppien raunioilla seisoo yhä pihlaja nurkalla.
Skotlantilainen sananlasku yhdistää puun ja villalangan tunnetuimmaksi suojeluloitsuksi: rowan tree and red thread, mak the witches tine their speed, missä tine merkitsee voiman menettämistä. Pihlajapuun ja punaisen langan liitto on perinteen kestävimpiä parejasidoksia.
Säännöt
Pihlajaan liittyvät kansantavat ovat poikkeuksellisen tarkkoja, mikä osoittaa niiden tulleen otetuiksi vakavasti vielä varsin hiljattain.
Useiden tapojen mukaan oksaa ei saanut leikata rautaveitsellä, vaan se oli taitettava käsin. Oksa piti ottaa puusta, jonka ohi taian tekijä ei ollut koskaan aiemmin kulkenut, tai toisen puun päällä kasvavasta lentopihlajasta. Kotiin oli palattava eri reittiä kuin mennessä. Risti oli sidottava nimenomaan punaisella villalangalla, ei tavallisella narulla, ja solmujen määrä oli tarkoin määrätty. Monet ohjeet vaativat ristin tekoa määräpäivänä, tavallisesti vapunaattona.
Myös marjoja käytettiin pujottamalla niitä nauhaan helmien tavoin. Keitettyinä marjat ovat syötäviä ja niistä valmistetaan perinteistä riistaruokien lisuketta, pihlajanmarjahyytelöä, kun taas raakoina ne ovat kitkeriä ja lievästi ärsyttäviä.
Miksi juuri tämä puu
Pihlaja ei ole pohjoisen ainoa suojelukasvi. Seljalla, orapihlajalla, katajalla, koivulla ja saarnella on omat tehtävänsä, ja Irlannissa orapihlajaa suojellaan pyhänä. Silti pihlaja esiintyy kaikkein säännöllisimmin ja laajimmalla alueella.
Syyt ovat käytännöllisiä. Pihlaja kasvoi siellä, missä ihmisillä oli vähän muita puita saatavilla. Se on sopivan kokoinen, jotta siitä voi ottaa oksan vahingoittamatta koko puuta. Sen puuaines on sitkeää ja marjat näkyvät kauas. Lisäksi se kantaa punaisia marjoja juuri syystalvella, jolloin pohjoinen vuosi muuttuu vaaralliseksi ja karja siirretään sisätiloihin.
Taikaesine, joka on ilmainen, kasvaa kotiovella, uusiutuu itsestään ja erottuu matkan päästä, voittaa aina tuontitavaran. Pihlajassa yhdistyvät kaikki nämä neljä etua.
Miten pihlaja-amuletti valmistetaan
Skotlantilainen ja pohjoismainen käytäntö tarkkoine ja periytyvine sääntöineen.
- Ota kaksi suunnilleen samanpaksuista pihlajanvarpua tiukan säännön mukaan puusta, jonka ohi et ole aiemmin kulkenut.
- Taita ne käsin leikkaamatta raudalla, kuten useat perinteet nimenomaisesti vaativat.
- Aseta ne tasavartiseksi ristiksi ja kierrä keskelle punaista villalankaa tiukasti sitoen.
- Kiinnitä risti navetan oven, ulko-oven kamanan tai kehdon yläpuolelle. Vapunaatto eli Beltane on perinteinen tekoaika.
- Uusi risti vuosittain. Vanha risti poltetaan tulessa mieluummin kuin heitetään roskiin.
- Istuta pihlaja kotioven viereen, jos maata on käytettävissä. Se on suojamuodoista kaikkein pitkäikäisin.
Pihlajanmarjat ovat kypsennettyinä syötäviä ja niistä saadaan perinteistä riistaruokien lisuketta, pihlajanmarjahyytelöä. Raakoina marjat sisältävät parasorbiinihappoa, joka tekee niistä kitkeriä ja vatsaa ärsyttäviä, joten niitä ei pidä nauttia raakana suuria määriä.
Mihin pihlaja kytkeytyy
Lanka johon se liitetään ja tarkoitukset joita se palveli.
- Punainen lanka Amuletti Erottamaton kumppani. Pihlajapuu ja punainen lanka esiintyvät loitsuissa yhdessä eivätkä käytännössä juuri koskaan erillään.
- Suojelu ja torjunta Tarkoitus Talon, navetan ja karjan suojaamiseen erityisesti noitavoimilta ja maahisilta.
- Rauta Materiaali Pohjolan toinen merkittävä suojeluaine, vaikka useat tavat kieltävät koskemasta pihlajaan rautaterällä.
- Pentagrammi Amuletti Jokaisen pihlajanmarjan pohjassa oleva viisisakarainen tähti, jota kansanperinne ei voinut olla huomaamatta.
Kysymyksiä pohdittavaksi
- Arvostetuin pihlaja on se, joka ei juurru tavalliseen maahan. Miksi se tekisi taika-aineesta väkevämmän?
- Tämä suojaus on uusittava joka vuosi. Tuntuuko määräaikainen suoja sinusta heikommalta vai rehellisemmältä?
- Se kasvoi kotiovella eikä maksanut mitään. Kuinka suuri osa kansanmagiasta oli vain sitä, mitä sattui olemaan käden ulottuvilla?
Usein kysytyt kysymykset
Viimeisimmät julkaisut
Löydä tarot-korttien muinaiset viisaudet ja avaa henkisen matkasi salaisuudet. Blogimme on porttisi ymmärtämään tarot-lukemisen rikasta symboliikkaa, merkityksiä ja käytännön sovelluksia.
