ᛥ

Stan

kivi

Konsonanttiyhtymä, jolle luotiin oma kirjain

Sound
st /st/
Sijainti
34
Group
Myöhemmät ja käsikirjoituskirjaimet
Descended from
Ei edeltäjää. Myöhäinen anglosaksinen lisäys
Unicode
U+16E5
Kyllä / Ei
Perinteistä vastausta ei ole säilynyt

Oikeinpäin

  • kivi
  • pysyvyys
  • rajamerkki
  • muuttumattomuus
  • liikkumaton
  • muistomerkki

Across the scripts

—

Ei edeltäjää

Vanhin futhark

Myöhäinen lisäys, jolla ei ole vastinetta vanhimmassa futharkissa. Nämä kirjaimet lisättiin vuosisatoja alkuperäisen rivin jälkeen.

—

Ei vastinetta

Nuorempi futhark

Skandinavia ei koskaan lisännyt uusia kirjaimia riviinsä. Se ratkaisi samat äänneongelmat supistamalla ja kontekstin avulla, ja myöhemmin pisteellisten riimujen avulla.

ᛥ

Stan

Anglosaksinen futhorc

Ligatuuria muistuttava kirjain st-konsonanttiyhtymälle, joka esiintyy käsikirjoitusten riimuriveissä ja vain harvoin piirtokirjoituksissa.

Kirjain konsonanttiyhtymälle

St koostuu kahdesta konsonantista eikä yhdestä äänteestä, ja muinaisenglannissa se kirjoitettiin moitteettomasti asettamalla ᛋ (sigel) ja sen perään ᛏ (tir).

Erillisen merkin antaminen sille ei siten ratkaissut mitään foneettista ongelmaa. Muoto on pohjimmiltaan ligatuuri, jossa sigel ja tir yhdistyvät samaan runkoon. Tämä on käsikirjoitusperinteissä tuttu ratkaisu, jossa usein toistuvat kirjainparit sulautettiin yhteen tilan ja vaivan säästämiseksi.

Stan olikin pikemminkin kirjurien käytännöllinen apukeino kuin kielellinen välttämättömyys. Se edustaa samaa kehitystä kuin Cweorð: kyse oli aakkoston siistimisestä ja täydentämisestä kirjainjärjestelmistä viehättyneiden oppineiden toimesta, ei kirjoittajien todellisesta tarpeesta ilmaista jotakin sellaista, mihin aiemmat merkit eivät riittäneet.

Nimi

Stan on tavallinen kiveä tarkoittava muinaisenglannin sana, josta nykyenglannin stone juontuu. Toisin kuin Cweorðin ja Calcin kohdalla, nimen merkityksestä ei vallitse minkäänlaista erimielisyyttä.

Sana esiintyy kielessä kaikkialla: Stanford (kivikahlaamo), Stanley (kivinen aukea) ja stanbrycg (kivisilta). Se tavataan kauttaaltaan muinaisenglanninkielisessä proosassa ja runoudessa sen tavanomaisessa merkityksessä.

Sen sijaan puuttuvat kaikki viitteet siihen, että kivellä olisi ollut jokin merkitys itse riimulle. Riimusta ei ole säilynyt runosäkeistöä, selitystä tai todistettua symbolista käyttöä. Nimi vaikuttaa puhtaan akrofoniselta: kirjain tarvitsi nimen, joka alkaa yhtymällä st, ja stan oli siihen kielen ilmeisin mahdollinen sana.

Mitä on säilynyt

Stan esiintyy käsikirjoitusten riimuriveissä ja muutamissa harvoissa piirtokirjoituksissa. Sille ei ole säkeistöä muinaisenglantilaisessa riimurunossa, sillä se jää runon kattaman kahdenkymmenenyhdeksän merkin ulkopuolelle.

Se kuuluu niihin kirjaimiin, joiden mukaan ottaminen tai pois jättäminen siirtää julkaistun futhorcin merkkimäärää 29 ja 34 välillä.

Tämä on rehellinen kokonaiskuva säilyneestä aineistosta.

Riimuntutkija R. I. Page esitti, että useat myöhäiset futhorcin kirjaimet olivat antikvaarisia pseudoriimuja, joita kirjurit kehittivät aakkoston täydentämiseksi pikemminkin kuin kenenkään todellisen tarpeen vuoksi. Stan sopii tähän kuvaukseen: se on ligatuuri konsonanttiyhtymälle, jonka kirjaimisto pystyi jo valmiiksi ilmaisemaan, eikä sillä ole säilynyttä runosäkeistöä ja tuskin lainkaan todellista käyttöä. Sen naapurit Calc ja Gar ovat toinen tapaus, sillä ne on kaiverrettu Ruthwellin ja Bewcastlen risteihin.

Tulkinnassa

Riimulle ei ole säilynyt perinteistä merkitystä, joten mikä tahansa käyttö on modernia perua.

Nimi tarjoaa sentään jonkinlaisen lähtökohdan, toisin kuin Cweorð ja Cealc. Kivi on liikkumaton, kestävä ja anglosaksisessa käytännössä usein rajamerkki: rajakivet määrittivät maa-alueita asiakirjoissa, joissa rajat kuvattiin kulkemalla maamerkiltä toiselle, kiveltä kivelle. Riimumuistokivet heijastavat samaa pyrkimystä.

Perusteltu moderni tulkinta viittaakin pysyvyyteen ja rajankäyntiin: asiaan, joka ei liiku, kiintopisteeseen, josta raja mitataan, ja siihen, mikä jää pystyyn kaiken muun ympärillä muututtua.

Tämä tulkinta on kuitenkin johdettu sanasta eikä peritty perinteestä, ja se on syytä esittää sellaisena.

Usein kysytyt kysymykset

Kiveä. Toisin kuin muissa myöhäisissä lisäyksissä, nimen merkityksestä ei ole epäselvyyttä: stan on tavallinen muinaisenglannin sana, josta nykyenglannin stone juontuu ja joka elää yhä paikannimissä kuten Stanford ja Stanley. Sen sijaan puuttuvat kaikki todisteet siitä, että kivellä olisi ollut jokin erityinen merkitys itse riimulle.

Se ei ratkaise foneettista ongelmaa, sillä st on kahden konsonantin yhtymä, jonka muinaisenglanti kirjoitti täysin sujuvasti sigelin ja tirin yhdistelmällä. Kirjaimen muoto on pohjimmiltaan näiden kahden ligatuuri, mikä oli käsikirjoituksissa tavallinen tapa nopeuttaa usein toistuvien kirjainparien kirjoittamista. Stan oli kirjurien käytännöllinen mukavuus eikä kielellinen välttämättömyys.

Ei. Se jää muinaisenglantilaisen riimurunon kattaman 29 riimun ulkopuolelle ja on säilynyt käsikirjoitusten riimuriveissä sekä harvoissa piirtokirjoituksissa. Se on yksi niistä kirjaimista, joiden mukaan ottaminen muuttaa julkaistun futhorcin merkkimäärää 29 ja 34 välillä.

Kaikki merkitykset ovat modernia perua, mutta nimi tarjoaa enemmän tulkintapintaa kuin Cweorð tai Cealc. Kivi on pysyvä ja kestävä, ja anglosaksisessa arjessa usein rajamerkki: rajakivet määrittivät maa-alueita ja asiakirjojen maarajat kulkivat maamerkiltä toiselle. Pysyvyys ja rajankäynti ovat perusteltuja tulkintoja, jotka nousevat sanan merkityksestä.

Anglosaksinen futhorc

Viimeisimmät julkaisut

Löydä tarot-korttien muinaiset viisaudet ja avaa henkisen matkasi salaisuudet. Blogimme on porttisi ymmärtämään tarot-lukemisen rikasta symboliikkaa, merkityksiä ja käytännön sovelluksia.